Elämää ja elinkeinoja Päijänteen rannoilla
|
1
KIRKONKELLO
Kellomestarit
Wallman ja Guten ovat valmistaneet tämän kellon Korpilahden
seurakunnalle Tukholmassa v. 1778. Se on soinut tämän rakennuksen,
Korpilahden toisen kirkon tapulin, kupolista kauas kuuluen.
|
 |
3
RUUHI
Ruuhia
on käytetty kivikaudelta 1800-luvulle saakka. Pohjois-Euroopassa ne
tehtiin usein suuresta haavasta, polttaen kovertamalla, kirvein ja
taltoin viimeistellen. Tämä ruuhi on löytynyt suohaudasta, mutta
sen ikää ei tiedetä.
|
|
8
KAKSIPÄINEN KOTKA –VAAKUNA
Vaakuna
on sijainnut autonomian aikana vuonna 1893 perustetun Korpilahden
apteekin seinällä. Sen keskellä on Suomen leijona ja siivissä
silloisten kahdeksan läänin vaakunat.
|
 |
10
MIEKKA, HATTU JA VYÖ
Majuri
Pistolekors oli täällä Ruotsin kruunun palveluksessa 1804-1810.
Koska upseerit saivat pitää virkatalonsa kuolemaansa saakka, hän
jäi tänne, sydänasianaan Korpilahden itsenäistäminen ja kehitys. |
 
|
< Palaa alkuun
|
|
Liikenne
|
20
KÄRRYNPYÖRÄT
Sammakkorattaista
irrotetut pyörät ovat Kovalan talosta Heinosniemeltä. Silloisena
kärrynpyörien ”voiteluaineena” käytettiin usein sammakoita,
jotka litistyttyään edistivät kärryn kulkua.
|
 |
24
HEVOSEN LUKKO
Pitkillä
matkoilla hevosen kaulaan laitettiin rautainen kytkin, jossa oli
lukkolaite ja vahvat ketjut, jotta varkaat eivät päässeet viemään
hevosta. Tämäkin esine on Kovalan talosta Heinosniemeltä.
|
|
28
TUOHIVIRSUT
Virsuja
käytettiin ennen vanhaan arkijalkineina. Tuohivirsut tehtiin
koivusta poikittaissuuntaan kiertäen kiskotuista noin tuuman
levyisistä tuohisuikaleista. |
|
33
LUISTIMIA
Luistimet
ovat suksia paljon nuoremmat välineet siirtyä jäällä paikasta
toiseen. Jalkineisiin kiinnitetyistä puisista luistimen teristä,
joilla Korpilahdellakin luisteltiin, sekä ”nurmeksien” ajoista
on vain vähän toistasataa vuotta. |
 |
34
POLKUPYÖRÄN TUOHINEN SIVULAUKKU
Tuohinen
laukku olisi muodikas tämänkin päivän polkupyörässä. |
 |
| < Palaa alkuun |
|
Puutyöt
|
39
PELTISAKSET
Kovalan
talosta Heinosniemeltä. Alaspäin suuntautuva piikki lyötiin
esimerkiksi tukkiin kiinni. Kädensijasta painamalla pystyttiin
leikkaamaan vahvaakin rautapeltiä.
|
|
40
LANKKUSAHA
Yksi
sahuri seisoo sahattavan tukin päällä ja toinen maassa tukin
alapuolella. Sahausliike tapahtuu pystysuunnassa. |
 |
42
TELSO
=
Haapatassi eli kourukirves, joka on kuokkaa muistuttava teräase,
jota käytetään puun onteloimiseen tai kovertamiseen.
|
 |
45
JÄMSIRAUTA
=
vuolin, jota on käytetty puisten astioiden esim. saavien
viimeistelyyn.
|
|
56
RIVERAUTA
Käytetty
hirsirakennusten tiivistämisessä |
 |
| < Palaa alkuun |
|
Maanviljely
|
65
HEINÄHANKO
Lepolasta,
tehty yhdestä puusta
|
|
66
SAHRA
Sahran
malli hämäläinen. Hakasen tilalta Korpilahdelta. |
 |
| 68 KASKIMAAN AURA
|
 |
71 SONTAKOTTI
Valmistanut
Kalle Aapelinpoika Palolahti. Sontakoteilla kuljetettiin lehmänlantaa
lannoitteeksi pelloille. Tarvittiin yleensä 2 kpl. Toiseen luomamies
loi sontaa pellolla olevasta kasasta sillä aikaa kun ajomies oli
tyhjentämässä toista. |
 |
72
AURA
Maataloudessa
peltojen kyntämiseen käytettävä työkalu.
|
 |
| < Palaa alkuun |
|
Maitotalous
|
75
SEPARAATTORI
Ensimmäiset
separaattorit keksittiin v 1878. Aluksi ne olivat käsikäyttöisiä.
Aikaisemmin kerma oli erotettu lämpimässä seisseen maidon pinnalta
ja rasvasta kirnuttu voita. Separoitua maitoa sanottiin kurriksi.
|
|
76
KIRNUT
Kirnussa
kermasta tehdään voita. Mäntäkirnussa kermaa liikutetaan
edestakaisin puisella männällä. Kampikirnussa kermaa liikutetaan
kammen mukaan pyörivällä lavalla. Kermasta jäljelle jäävä
juoma on kirnupiimää.
|
 
|
78
MAITOKEHLOJA
Tällaisissa
kehloissa hapatettiin maitoa usein viilipiimäksi.
|
|
79
MAITOSIIVILÄT
Maito
siivilöitiin vastalypsettynä astiaan, usein tonkkaan, jossa se
jäähdytettiin. Jäähdyttämistä varten talvella oli sahattu
järven jäästä uhkeita kappaleita, jotka sahanpurulla peitettyinä
pysyivät jäässä maidon jäähdyttämiseksi.
|
|
81
PIIMÄLASKU
Piimäleili,
jossa piimää säilytettiin. |
|
| < Palaa alkuun |
|
Kalastus
ja metsästys
|
92
RYSÄ
Valmistanut
Emil Lindeman. Katiskan sukua oleva kalanpyydys.
|
|
93
RAPUMERTOJA
Valmistanut
Emil Lindeman.
|
 
|
96
KETTULAPIOT
Kovalan
talosta Heinosniemeltä. Käytetty ketunpyynnissä. Käpälällä
tehtiin hankeen ketun jälkiä. Koska kettu tavallisesti astui
vanhoihin jälkiin, sovitettiin jäljet viritetyn laudan kohdalle.
|
 
|
99
RUUTISARVIA
Tyypillistä
keskisuomalaista koristelua. Ruutisarvea käytettiin vanhojen
mustaruutiaseiden ruutisäiliönä. Sarvesta siirrettiin aseeseen
tarvittava määrä yhtä laukausta varten.
|
  
|
100
JALKAJOUSI
Varsijousi
eli jalkajousi on käsijousesta kehitetty ase. |
|
| < Palaa alkuun |
|
Naisten
työt
|
109
LEIPÄHÄKKI
Leipien
säilytykseen katonrajassa oleva teline. Erikoisnimitykset:
leipähaukka, leipävarras, leipärinni, kräkylä
|
|
116
VAKKU ELI LASTEN KEHTO KAKSOSILLE
Ahvenuksen
talosta. Kehdossa hoidettu tiettävästi viidet kaksoset vuosien
1904-1936.
|
|
141
PESUKARTTU
Pesukarttua
eli pyykkikurikkaa käytettiin lähinnä pyykin huuhteluvaiheessa.
Keittämisen jälkeen jäähtyneet vaatemytyt nostettiin jakkaralle
ja niitä hakattiin pesukartulla. Välillä pyykki kasteltiin
puhtaassa vedessä ja taas kartuttiin.
|
 
|
143
TUOHISYKKYRÄ
Tuohitöistä jäi pieniä
suikaleita, jotka yhteen kierrettynä toimivat puuastioiden pesiminä,
huosiaimina. Ne vastasivat nykyajan tisikiharjoja. Tosin huosiaimilla
pestiin puhtaiksi myös lattiat.
|
|
158
KUTOMAKONE
Kutomakone
lienee museon nuorin esine. Se on valmistettu 1940 ja lahjoittaja
Saara Värjyvirta. Osia: puolauslaite, kampa, ainoja 14 kpl,
lankateline, parafiinia, lista painoille. |
|
| < Palaa alkuun |
|
Seurakunta
|
165
PUU-UKKO
Korpilahden
ensimmäisen kirkon paikalle vv. 1753-1755 rakennetun toisen kirkon
saarnastuolin jalka. Ojennettu käsi on myöhemmin tehty.
|
|
172
JALKAPUU
Jalkapuu
on ennen vanhaan käytetty häpeärangaistuksen väline. Kolottujen
hirsien väliin
laitetaan
rangaistavan jalat ja joskus kädetkin. Hirret lukitaan, jottei
tuomittu pääse karkuun. Jalkapuu oli kirkon eteisessä. |
 |
176
KIRKKOVAKKA
Kirkkovakassa
säilytettiin ja kuljetettiin naisväen kirkkovaatteet kuten
silkkihuivit, kirkkoröijyt ja parhaat jalkineet, jotka puettiin
vasta kirkkoon mentäessä. Vakat olivat emäntien arvokkaimpia
esineitä, usein puolisolta saatuja.
|
 
|
180
SILINTERIHATTU
Silinteri
kuului Mutasen kappalainen Frans Cawénille.
|
|
186 KOLEHTIARKKU
Eri
suuaukoilla kerättiin rahaa eri tarkoituksiin. Arkun sisällä on
seinä, että rahat eivät mene sekaisin.
|
|
| < Palaa alkuun |
|
Miesten
työt
|
187 KETRÄTIN
Pora,
jonka vauhtipyöränä on puinen kiekko. Toinen on rautapora,
jonka vauhtipyöränä raskas reikäkivi. Tämä pora on ollut
käytössä Lepolassa 1930-luvulla.
|
 
|
189
KAIRA
Valmistaja
Kalle Kaita-aho, tehty juurikkaasta
|
|
191
KÖYSIKELAT
Siivellinen
kela Kovalasta. Tarkoitettu ohuen köyden kuten verkon tms.
valmistukseen. Toinen on Tissolasta.
|
 
|
194
LESTEJÄ
Suutarin
lestejä kengän valmistukseen. Ylimmäinen miesten kengille,
keskellä naisten ja alimmaisena lasten kengille.
|
  
|
196
SATULASEPÄN OMPELULEUAT
Käytettiin
apuvälineenä nahkojen neulomisessa. |
|
| < Palaa alkuun |
|
Nahkurin
välineet
|
198
TRAANISUTI JA -ASTIA
Traania
käytettiin, jotta nahka pitää paremmin vettä.
|
|
200
POKSIN VIIMEISTELYLAITE
Käytetty
nahan pinnan muokkaamiseen.
|
|
| 204
NAHAN TYÖSTÖTELINE
|
 |
206
ORSIA
Vanha
suomalainen sanonta ”nahkurin orsilla tavataan” on viitannut
siihen, että kuoleman jälkeen olemme kaikki samassa tilanteessa.
|
|
207
NAHKAPIHDIT
Käytetään
nahan vetämiseksi kireäksi. |
|
| < Palaa alkuun |
|
Muut
esineet
|
59
KAKSIPUOLINEN KANTELE
Matti Koskinen käytti
tätä kanteletta konserttimatkoillaan.
|
|
104
SUONIRAUTA KOTELOINEEN
Raudalla
on tehty viilto kupattavaan ihoon. Toinen iskuraudoista on peräisin
Kähön Kanalasta, missä myös hänen isänsä Benjami Kanala
1600-luvulla iski ja paransi ihmisiä.
Toisen on omistanut Jaana
Manninen Leustusta.
|
|
106
LEIMASIMIA RAHAN VÄÄRENTÄJÄLTÄ
Leimasinten
pinnassa on sinistä väriä, joka on tehty mustikasta. Leimasimet
ovat kuuluneet kuurolle Samulille, joka asui Lahnamäessä ja koversi
leimasimia väärentääkseen sitten rahaa.
|
|
210
JAUHINPUU
Ollut
Kalle Reivilällä, sitä ennen Vilppu Rantasen käytössä. Rantanen
jauhoi nuuskaa paitsi itselleen myös mm. kauppias Richterille ja
rouva Forsgrenille.
|
|
27
TIKKATÄÄPPÄÄT
Käsin
kudotut villakangaskengät vuodelta 1916. |
|
| < Palaa alkuun |
|
