Vanhan Korpilahden Kotiseutuyhdistys on perustettu vuonna 1938, mutta toiminnan katsotaan alkaneen jo vuonna 1922 järjestettyjen ensimmäisten kotiseutujuhlien juhlatoimikuntana. Yhdistyksen toimialueeseen kuuluivat aikaisemmin Korpilahden lisäksi Muurame ja Säynätsalo, jotka olivat vuoteen 1921 saakka osa Korpilahden pitäjää. Nykyisin toiminta keskittyy entisen Korpilahden kunnan alueelle.

Yhdistyksen keskeisenä tavoitteena on vanhan korpilahtelaisen kulttuuriperinteen säilyttäminen ja siirtäminen tuleville sukupolville. Perinteiden vaalimisen lisäksi yhdistys haluaa olla aktiivinen toimija nykyajassa ja vaikuttaa elinympäristömme laatuun ja asukkaiden viihtyvyyteen.

Ensimmäisen kotiseutujuhlan aikainen näkymä vuodelta 1922. Kuva on otettu Lahenvuorelta kylälle päin. Kuvassa myös pätkä alkuperäistä nelostietä.
Kuva: Pauli Pukkala, Kotiseutuyhdistyksen kokoelma.

Perustoiminta

Kotiseutuyhdistys pitää yllä kotiseutumuseota Martinpolulla kirkonmäen kupeessa ja kotiseutuarkistoa entisen Pohjois-Päijänteen Osuusliikkeen alakerrassa Martinpolulla. Yhdistyksen toimintakohteista laajin on vuonna 2001 käynnistynyt ja edelleen jatkuva Korpijoen Vanhan myllyn sekä myllyalueen kehittämishanke.

Myyntituotteita

Yhteystietoja ja linkkejä

Vanhan Korpilahden
Kotiseutuyhdistys ry.

Levästentie 2 B 4
41800 Korpilahti
Puh. 0400 327 613

Jäsenistö ja toimikunnat

Liity Jäseneksi

palaa alkuun...

Kotiseutumuseo

Kotiseutumuseon näyttely koostuu pääosin maatalouteen ja kirkolliseen toimintaan liittyvästä esineistöstä. Vuonna 2007 Museovirastolta saadun avustuksen turvin näyttelytiloja on paranneltu ja etenkin valaistus on korjattu asianmukaiseen kuntoon.

Tutustu museon aineistoon tästä

Virstanpylväät 1700-luvulta nykypäivään

1777: Rakennus valmistuu kellotapuliksi
1886: Kellotapulin alin kerros kunnostetaan pitäjämakasiiniksi
1957: Kotiseutumuseo perustetaan
2007 Museon kokoelmat ryhmitellään ja järjestetään uudelleen

Kotiseutumuseo sijaitsee vanhan nelostien, nykyisen Martinpolun varrella, Sankarihautausmaan vierellä. Alue kuuluu valtakunnallisesti arvokkaaseen Kirkonmäen maisemakokonaisuuteen. Museolle on helppo tulla satamasta sankarihautausmaan kiviaidan oikealla reunalla kulkevaa Synninpolkua pitkin.

Hirsirunkoinen rakennus on vieressä olleen toisen kirkon kellotapulin alaosa. Tapulin rakennusmestarina oli Jaakko Jaakonpoika Leppänen. Kirkkomaalle kuljettiin tapulin käytävän kautta, mutta 1862 kulkuväyläksi rakennettiin nykyisin käytössä oleva portti. Rakennus oli kellotapulina runsaat sata vuotta. Tapulia korjattiin vielä 1860-luvun alussa, mutta sen yläosa purettiin 1880-luvulla ja myytiin uuden tapulin urakoitsijaksi valitutulle rakennus-mestarille Gustaf Kuorikoskelle 500 markalla.

Alaosasta kunnostettiin nykyisen tapulin valmistuttua 1886 pitäjän lainajyvävarasto. Huonon viljasadon sattuessa viljelijät saivat lainata jyviä seuraavaan kylvöön ja maksaa ne takaisin hyvän satovuoden tultua. Kun rakennus kunnostettiin pitäjän makasiiniksi, muutettiin ovien ja ikkunoiden muotoa ja suljettiin yksi ovi.

Sotien jälkeen tapuli oli ilman käyttöä. Kun viljavarastoa ei enää tarvittu, Korpilahden seurakunta antoi rakennuksen Kotiseutuyhdistyksen käyttöön, joka perusti siihen kotiseutumuseon vuonna 1957. Samalla rakennuksen ulkoasu entisöitiin. Kotiseutuyhdistys sai pitäjän asukkailta runsaasti esineitä kokoelmaansa. Keski-Suomen museon asiantuntevalla opastuksella museon kokoelmat ryhmiteltiin ja järjestettiin uudelleen vuonna 2007. Museon esineistö sekä osastojen seinillä olevat historiakuvaukset antavat hyvän käsityksen elinkeinosta Korpilahdella 1800-luvulta 1900-luvun alkupuolelle.

Museo on kahdessa kerroksessa ja se jaukautuu seuraaviin osastoihin:
Alakerta: Elämää ja elinkeinoja Päijänteen rannoilla, Puutyöt, Liikenne, Maitotalous, Maanviljely, Kalastus ja metsästys
Yläkerta: Naisten työt, Nahkurin välineet, Muut esineet, Miesten työt, Seurakunta

Martinpolku 8

Avoinna heinäkuussa:

keskiviikkoisin klo 12–15 torstaisin klo 15–18 sunnuntaisin klo 12–15.

Vapaaehtoinen tukimaksu

Avoinna myös tilauksesta:
tiedustelut Tuula Liukko,
p. 0400 646 993

Museo Google-kartalla

Kotiseutumuseo eMuseo-palvelussa

palaa alkuun...

Vanha Mylly

Korpijoen Vanha Mylly ja sen myllylaaksoksi kutsuttu ympäristö on rakennuksineen osa kauneinta Korpilahtea, suosittu käyntikohde ja paikka erilaisille tapahtumille.

"Yhdistys myllärinä"

Mylly oli toiminnassa aina vuoteen 1958 saakka, jolloin viimeinen vuokramylläri lopetti jauhamisen. Silloin myllylahko lahjoitti melko huonoon kuntoon päässeen myllyn Vanhan Korpilahden kotiseutuyhdistykselle viideksikymmeneksi vuodeksi. Lahjoitus velvoitti korjaamaan myllyrakennuksen ja huolehtimaan sen hoidosta.

Kotiseutuyhdistys otti lahjoituksen vastaan ja on hoitanut tehtäväänsä saamaansa kulttuuriperintöä kunnioittaen. Erityisesti 2000-luvulla myllyalue on ollut yhdistyksen erityisen huomion kohteena.

lue lisää myllyn vaiheista...

Myllyn esittelyä ja
kahvio avoinna heinäkuussa
sunnuntaisin klo 14–16.

Myllyn esittelyä tilauksesta ryhmille erikseen sovittaessa.

Avoinna talvikaudella tilauksesta

Tiedustelut: Markku Aarnos, p. 040 741 3550

Mylly Google-kartalla

Keväistä kohinaa Korpijoella.

palaa alkuun...

Kotiseutuarkisto

Vanhan Korpilahden Kotiseutuyhdistys ylläpitää kotiseutuarkistoa.

Vuoden 2014 alkupuolella kotiseutuarkisto muutti entisen Pohjois-Päijänteen Osuusliikkeen alakerrassa oleviin tiloihin Martinpolulle. Arkistotilat remontoitiin ja järjestettiin arkistolle sopiviksi. Koko aineisto siirrettiin Vanhasta Pappilasta uusiin tiloihin kesäkuussa 2014. Arkistoluettelo uudistettiin arkistokaavan mukaiseksi. Tämä luettelointityö jatkuu arkistossa edelleen.

Kotiseutuarkiston aineisto sisältää paikallisten yhdistysten asiapapereita, valokuvakokoelmia lasinegatiivineen, äänitteitä, käsikirjakokoelman, hartauskirjallisuutta, karttoja, henkilö- ja taloarkistoja, sekä juhlien ja tapahtumien aineistoa.

Arkistoluettelon voit tilata Kyllikki Vesteriltä.

Arkisto Google-kartalla